Muutama sana videoverkostojen roolista

Sanna Ukkola avasi viime viikolla tärkeän keskustelun sisältömarkkinoinnin ja natiivimainonnan suhteesta journalismiin. Ukkolan mukaan YouTube-tekemisen kaupallistuminen on käytännössä riistoa, jossa mainostajat ja verkostot käyttävät nuoria tubettajia häikäilemättä hyväkseen. Tulkinnassa on kuitenkin muutama perustavanlaatuinen ongelma.Kovaa vauhtia kaupallistuvassa YouTubessa tekijöiden asema on perinteisesti ollut epävakaa. Sisällöntuottajan tulot ovat olleet vuosia täysin riippuvaisia YouTuben preroll- eli etumainostuloista: vuonna 2014 yksittäiselle Tube-tekijälle jäi miljoonasta näyttökerrasta keskimäärin noin 1000 dollaria. Jättimaisten kansainvälisten YouTube-verkostojen rooliksi muotoutui ison tekijäjoukon haaliminen talliin, muutaman pintapuolisen tiedotteen teko sekä näppärät maksut neljän kuukauden välein PayPall-tileille. Tämän kaltaisessa asetelmassa esimerkiksi kolmihenkinen komediaryhmä ei voinut kuvitellakaan hankkivansa uutta kuvauskalustoa saati maksavansa asuntolainoja.Tubettajien ja monien muiden some-sisällöntuottajien suosion kasvaessa ensimmäiset mainostajat ovat hoksanneet uusien talenttien arvon. Tubettajat tuntevat oman, usein hyvin laajan, yleisönsä vuosien kokemuksen ja vuoropuhelun kautta. Kohderyhmän reaktioiden ymmärtäminen avaa mahdollisuuden valtameren erityisesti nuorille kohdistetun sisältömarkkinoinnin maailmassa. Ja kas näin, tubettamisesta on Suomessakin tullut ammatti.

Ja kas näin, tubettamisesta on Suomessakin tullut ammatti.

Vuosia digi-sisällöntuottajien kanssa työskennelleenä pidän tubettajia yhtä arvokkaina tekijöinä kuin muusikoita tai taidemaalareita. Koska kaupan alan tuntemus ja kokemus kuitenkin usein puuttuvat, on oman arvon ja toimintamallien määrittäminen täysin uudella toimialalla vaikeaa, jollei täysin mahdotonta. Perinteisten toimijoiden asenne ei tässä auta. Tälläkin viikolla olen törmännyt kotimaisen PR-toimiston tarjoukseen, jossa yli 100 000 nuoren yleisön tavoittamisesta tarjottiin 180 euroa.Siksi YouTube-verkostoja tarvitaan. Jonkun on aidosti pidettävä huolta nuorten tekijöiden oikeuksista, mainonnan eettisyydestä ja sisällön laatukriteereistä. Samalla kehitetään toimintakulttuuri, jossa sekä mainostaja, sisällöntuottaja että katsoja hyötyvät yhteisillä pelisäännöillä tuotetusta laadukkaasta sisällöstä. Näin kaikki voivat nauttia viihteestä.Joona Haatainen, Töttöröö Networkin toimari